Kaikki on hyvin
Töitä ehtisin tehdä enemmänkin, rakkauden täyttämiä hetkiä voisi olla useammin. Oikeastaan olen usein aika yksin. Polvi on kipeä, en voi juosta. Jännitän päivittäin, miten stoori "lapsuuden koti myyntikuntoon" saa jatkoa, mitä tänään talon alta löytyy. Kaikki suosikkikenkäni ovat loppuunkulutettuja. Eikä vieläkään kotini siivoudu itsestään. Laiskottaakin, mistä en entisenä työnarkomaanina saa itseäni moittia. Ja se raha... No niin, heh.
Silti minusta tuntuu, että kaikki on oikein hyvin. Juuri tässä ja nyt.
Elämä on jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta tuoda menneisyydestä asioita murehdittavaksi ja märehdittäväksi. Ihan varmasti siellä on vielä jokin solu, hetki tai mutka, joka vaikuttaa siihen kuka nyt olen, jota en ole tarpeeksi tarkkaan miettinyt. Tai edes tiedostanut. Vaikeuksien ajattelu veisi mukanaan. Tulisi se tuttu ja turvallinen olo. Jossa läsnä on myös ahdistus, suru, pimeä. Se on turvallinen siksi, että siinä olotilassa saan koko minäni huomion itselleni. Kaikki energiani olisivat käytettävissäni. Pakko olla, koska muuten ei jaksa. Edes askelta.
Mutta nyt ei huvita lähteä mukaan siihen syöksyyn. Vaikka kuinka kultahansikkaiden muodossa niitä tarjotaan. Voin sovittaa, tunnustella. Hetken kuluttua haluan kuitenkin antaa ne pois ja todeta, kiitos ei. Juuri nyt ikävissä muistoissa kieriskely ei ole se, mitä tahdon tehdä. Saanko siis tehdä jotain muuta? Saanko lopettaa analysoinnin hetkeksi ja vain olla ja nauttia? Ajatella niitä ajatuksia, joita tulee ja menee. Jotka vievät kohti huomista.
Jos suru ja ahdistus on ollut kauan mukana, niistä voi tulla turvasatamia. Kun on niiden valtaama, tietää, miten käyttäytyä. Ei tule yllätyksiä. Eikä pettymyksiä. Koska ei lähde mukaan mihinkään, mikä ei tunnu turvalliselta. Kun niille tietoisesti sanoo ei silloin kun niille ei ole varsinaista syytä, olo on kun huitoisi sankaripelaajana örkkejä pesäpallomailalla parhaassakin videopelissä - ja osuisi jokaiseen.
Juu ei. Nyt haluan käyttää kaiken energiani siihen, että huomaan ja tunnen, kun kaikki on hyvin. Haluan painaa mieleeni, miltä tämä tuntuu. Ja selvittää, mistä tätä olotilaa saa tilata lisää. Sillä aina ei tarvitse ajatella, mistä mikäkin johtuu. Voi myös vain olla ja nauttia.
Ja antaa itselleen luvan olla riittävän ehjä...
Kommentit