Valonpilkahduksia
Ulkona on niin pimeää. En yleensä ole näin voimallisesti siihen reagoinut. Kauhistellut ehkä. Ohimennen. Sen enempään en ole joko kyennyt tai ehtinyt. Nyt se iskee tajuntaani valtavalla voimalla. Tekee mieli vierailla D-vitamiinipurkillakin useammin kuin olisi tarve. Mutta kun tomaatitkin vielä ovat hengissä parvekkeella ja minttu luo uusia oksia, ei vielä voi olla pimeä talvi.
Onneksi elämän mielenkiintoiset käänteet tulivat avuksi. Lomamatkani - jota kesälomaksikin kutsun - Milanoon piti olla se valon pilkahdus. Mutta sitten sainkin kutsun ompelijaksi Pariisiin pariksi viikoksi. Mahdollisuus, johon ilomielin tartuin.Yhtäkkiä marraskuu onkin ohi - luulen nimittäin, että ne pari hassua jäljelle jäävää päivää elän hyvin näiden kokemusten avulla. Minua ei myöskään yhtään haittaa, että pääsen vielä hetkeksi pakoon orastavaa jouluintoilua. En vieläkään rakasta Joulua niin paljoa, että jo marraskuun alussa haluaisin uppoutua sen viemäksi. Vaikka eilen hyräilinkin joululaulua.
Ompelijana Pariisissa. Kuin kirjoissa ja elokuvissa. Sillä erotuksella, että en aio myydä koko omaisuuttani saadakseni lentolipun kasaan ja majapaikkakin on minulla jo tiedossa. Olen sekä innoissani, että hieman peloissani. Tuo jännitys - tai pelko - pitää jalat tukevasti maassa. Tiedän, että matka ei ole vain lomaa. Eivätkä pitkät työpäivät edes Pariisissa ole yhtä glamouria. Minusta myös tuntuu, että tällä matkalla on jokin suurempi merkitys elämässäni, jonka ehkä ymmärrän vasta vuosien päästä.
Joskus harmittelen, että maailmassamme on jo kaikki tavallaan keksitty. Enää ei synny cocochanel-menestystarinoita: pelkällä rohkeudella ja päättäväisyydellä ei vielä pitkälle pötkitä. Toisaalta lahjakkuuskaan ei tunnu riittävän. Silti ainakin kaikkea kolmea ominaisuutta tarvitaan, kun unelmien toteuttamisesta on kyse. Ehkä lähden toteuttamaan palan unelmaani. Tai luomaan uusia. Tarkastamaan, onko se nykyinen unelmani todella sellainen, jota haluan ruokkia, jonka vuoksi olen valmis kestämään myös tätä pimeää...
Mutta ensin Milanoon. Matkalaukun sisältö on molemmilla matkoilla sama: mekkoja ja korkokenkiä.
Kommentit
Reetta
Minä ostin liput Barcelonaan kun aloin myös kyllästyä tyystin tähän harmauteen. Toivottavasti niiksi pariksi päiväksi osuu edes kaunis sää siellä, ettei tarvitse siirtyä vesisateesta toiseen :)
Salonkijuoruja: Kiitos paljon. Ensimmäinen vaihe on jo ohi. Jostain syystä se sade tuntui kovin paljon mukavammalta siellä kuitenkin 10 astetta lämpöisemmässä, kaikkien ihanien shoppailumahdollisuuksien keskellä. Barcelona on ihana paikka - ihanaa matkaa myös sinulle!