Muodin huipulla - loppukiri

7.33 - Aika on helmojen, ompeleiden ja käännösten.Kello soi jo seitsemältä, mutta hitaana herääjänä sain jo kulutettua aikaa johonkin, en vain tiedä mihin. Ensimmäinen vuorin helman kääntöyritys oli huono. Onneksi lopetin ajoissa ja otin helpomman tavan käyttöön. En taida olla hereillä, kun kahvikaan ei maistu. Mutta 4,5 tuntia unta on aivan riittävä määrä, jos niin päättää ja tahtoo, eikö?

8.46 - Tässä vaiheessa urakkaa pallistajapaininjalka, joka siis periaatteessa kääntää itsestään siistiä 2,5 mm leveää päärmettä, oli liian vaikea kumppani. Oli tehtävä toinen ommel, jota en tietenkään ollut ajallisesti budjetoinut. Ja sitten ne ihmettelee, miksi mielestäni ompelijan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on ongelmanratkaisukyky.

9.26 - käsin ompelu on sitten hidasta. Jos tekisin joskus Haute Couture-puvun, saisinkohan sitä edes kahdessa vuodessa valmiiksi? Vielä pitäisi laskoksia hieman kiinnittää pohjakankaaseen, jotta rypyt tulisivat oikeisiin kohtiin. Sen jälkeen silitys. Nyt mietin vain, mitä kaikkea jätän tekemättä: ainakin fifi ja oma logo taitaa jäädä kiinnittämättä.

10.25 - Puku pääsi juhliin. Viimeistely jäi vähän heikoksi, langanpätkät sai kaupan päälle. Hakanen, joka helpottaa vetoketjun vetämistä kiinnittyi sillä välin, kun puvun omistaja laittoi kenkiä jalkaan. Silittääkään en juuri ehtinyt, enkä ottaa kuvaa valmiista. Tuo eilisen päivän viimeinen kuva jääköön siis todistusaineistoksi. Viime hetkellä iski paniikki, onneksi vasta silloin. Olisin kaivannut jonkun hokemaan viereeni "rauha, rauha, rauha". Usein rauhassa tekemällä saa kerralla oikein.

Nyt nukkumaan ja sitten siivoamaan. Ehkä itsenäisyyspäivä tulee tähänkin kotiin vielä myöhemmin. Ainakin kuohuviinini taidan olla ansainnut.

"You are the winner of this challenge" sanoisi Heidi Klum. Tai ehkä sittenkin Auf  Wiedersehen..! :)