Suomen muoti esittäytyi

Olen halunnut olla kovin optimistinen ja kannustava Suomen muotia kohtaan. Olen ajatellut, että kaikki on eteenpäin ja positiivista yritystä. Sitä (yritystä) tarvitaan ja siitä täytyy palkita. Niin tahtoisin nytkin. Mutta vain huokaisen, enkä niin positiiviseen sävyyn.

Eilen ja tänään Finnish Catwalk on esitellyt ensi syksyn ja talven suomalaista muotia. Etukäteen hehkutettiin, kuinka tapahtuma on uudistunut. Kolme erillistä näytöstä - joka mielestäni oli paras uudistus - ja kaikille avoin yleisöpäivä. Vanhan ylioppilastalon pienet tilat loivat tunnelmaa, vaikka väkeä eilen ammattilaispäivänä ei ehkä niin paljoa ollutkaan. Suurin pettymykseni oli näytteilleasettajien vähäinen määrä. Kun Jukka Rintalakin - syystä, onnittelut hänelle taitelijajuhlan johdosta - loisti poissaolollaan tuntui, että kovin pieni on suomalaisen muodin piiri. Ja vielä, kun itse olisin kerrankin ollut 'let's networking'-tuulella.

Kolmea näytöstä katsoessa tunteeni vaihteli laidasta laitaan. Vain kerran tietoisesti muljautin silmiäni. :) Trendinäytöksen pelasti loppujen lopuksi Turon miesten puvut. Ril'siltä odotin paljon - ilahduin ja petyin. En tiedä, johtuuko se siitä, että luen melko paljon kansainvälisiä trendijulkaisuja, mutta minusta niin moni näytti liian tutulta ja samalta. Sportti ja casual -näytös puolestaan on - itsekin näytöksiä tehneenä - käytönnön kannalta hyvä ratkaisu. Uimapukujen ym. sporttivaatteiden sovittaminen muun muodin sekaan, silloin kun näytöksiä on vain yksi, on hyvin hankalaa.

Designereiden näytös oli jo mieluisaa katseltavaa. Mutta ei sekään päässyt yllättämään. Mert Otsamo oli  kiinnostava, Muotikuuta olisin katsellut enemmänkin. Valkyrian Designin luomukset olisin itsekin sijoittanut näytöksen loppuun. Sen verran mieleenpainuvia ne aina ovat.

Edelleen olen kuitenkin ihmeissäni, miten kauan printti-trikoo-linja suomalaisessa muodissa jaksaa kantaa. Se, joka minusta aina ja ikuisesti näyttää vain Paola Suhosen ensimmäisten mallistojen matkimisena tai jatkeena. Etenkin, kun ko. vaatteita ei katukuvassa juurikaan näy. Ja myös asiakkaideni keskuudessa ne, jotka sanovat "ei printtejä ja kuvioita" muodostavat selvän enemmistön. Hyvä esimerkki oli Nanson Lempivaatteelle malliston suunnitellut Camilla Mikama. Hänen oma mallistonsa muutama kausi sitten oli mielenkiintoinen ja lahjakkuutta hehkuva. Nyt lempivaatteelle suunniteltu näytti lähinnä...Nansolta. Harmi.

by Muotikuu

Onneksi meillä kuitenkin on Your Face, Ril's, Turo Tailor - ja Muotikuu, joka ainakin minun lyhyen urani aikani oli ensimmäistä kertaa mukana. Heillä on oma, Suomen Turussa valmistettava, mallistonsa, jolle luulisi olevan kysyntää. Etenkin, jos malleja on mahdollista saada myös omilla mitoilla valmistettuna.

Huokaus. Ei auta kuin kannustaa, kaikesta huolimatta. Tsemppiä Suomen Muoti!