Pienet hyvät teot


Tunne, kun ympärilläsi olisi tuhat ja sata kiinnostavaa asiaa, mutta jostain syystä pysyttelet tiukasti sohvallasi ja tuijotat somesisältöä. Tai vain haahuilet ympäriinsä, tarttumatta mihinkään, tekemättä mitään. Muistat toki soimata itseäsi myöhemmin illalla, kun et taaskaan saanut mitään aikaiseksi. Kerrot itsellesi, että olet laiska, aikaansaamaton, lurjus. Nämä sanat mielessäsi menet nukkumaan ja aamulla alkaa sama laulu.

Pitäisi, haluaisin, olisi kiva, mutta...

Siinä sohvalla "olisi kiva" -juttuja ajatellessasi saat kyllä tunteesta kiinni. Miltä tuntuisi sovittaa koko vaatekaappi läpi, siivota se samalla, löytää vanhoja vaatteita uudestaan, tehdä tilaa uudelle. Miltä tuntuisi juoda kaksi smoothieta päivässä. Aamulla vitamiinipitoinen, kirkkaanvärinen, raikas. Iltapäivällä jokin vähän ruokaisampi. Lehtikaalia ja pinaattia. Miltä tuntuisi piirtää, maalata, laulaa ja soittaa. Ihan yhtäkkiä olla vain luova ja luoda. Miltä tuntuisi, kun ikkunat olisi pesty ja ulos näkisi ilman tahroja. Aurinko pääsisi siivilöitymättä sisään. Mieleen ja sieluun. 

Miltä tuntuisi olla omasta mielestä täydellinen ihminen: joka hetki aikaansaava ja reipas, iloinen ja tasapainoinen, puhdas?

Kuitenkin aloitamme ja teemme joka päivä jotain, huomaamattamme. Silloin kun ostamme yrttipuskan pöydällemme haaveena, että siitä saisimme makua viikkojen ajan arkeen. Kun ilahdumme vanhojen farkkujen mennessä päälle. Kuoriessamme välipalaksi appelsiinin. Avatessamme sälekaihtimet aamulla. Piirtäessä tylsän palaverin muistiinpanopaperin täyteen ornamentteja.

En ole läpeensä laiska ja lurjus. En vain muista aina kehua itseäni niistä pienistä hyvistä teoista, joita itselleni teen. Sori siitä. 

Kommentit

Suositut tekstit