Kesäisiä mekkoja ja kesämekkoja

Oho. Asunnonmyyntiprojektini käynnistyi niin valtavalla tempolla, että olo on jopa vähän hengästynyt. Olin jotenkin kuvitellut, että ilmoituksen laitettuani kuluu aikaa pitkään ennen kuin ensimmäistäkään yhteydenottoa on odotettavissa. Toisin kävi. Asuntoa ei ole vielä myyty, mutta toivossa elän, että menisi nopeasti. Tuli kiire laittaa paikat edes jonkinlaiseen esittelykuntoon.

Nyt elän positiivisen ongelman keskellä. Haluaisin kovasti ommella. Muuten taitavat taas jäädä kesämekkoni tekemättä. Olisi yksikin ihana Villisilkistä viime kesänä hankittu puuvillakangas odottamassa tekijäänsä. Mutta en millään raaskisi sotkea... Tai paremminkin, en haluaisi taas joutua siivoamaan sotkujani.

Siispä yritän nauttia nykyisistä kesäasuistani.

Lempikesälookikseni on valikoitumassa Tigerin maxipituinen trikoomekko. Muuntuu niin hyvin eri tilanteisiin asusteiden avulla. Jopa mansikkapellon pientareella kirmaamiseen. Mekko on loistava esimerkki juhlavaatteiden kierrättämisestä omassa vaatekaapissani. Kun riittävän monet silmäparit ovat juhlavaatteeksi ostetun nähneet, minulla on tapana siirtää se arkikäyttöön. Johan se on sen verran "nuhjuuntunutkin", että ei enää kelpaa juhlajuhlaan. :) Joskus tällaiset vaatteet saavat ylennyksen takaisin juhlavaatteeksi uusien asusteiden kaverina. Jos jollekin niin tälle mekolle ennustan kyseistä kohtaloa... Parempi kuitenkin, että pääsee mekko käyttöön kuin odottaa tilaisuuttaan nuken päällä pölyyntyen.

Savonlinnan Tokmannilta (myönnän, häpeän ja lopulta olen ylpeä ja innostunutkin) puolestaan löytyi Janina F:n mallistosta hauska pinkki-valkoinen pallokuvioitu trikoomekko. Oli jotenkin niin pirteä ilmestys, että eihän sitä raaskinut jättää... Olisi täydellinen puutarhajuhliin. Tai rantahietikoille.

Nina Garcian tyylioppaan innoittamana hankin valkoiset farkut. Ne puen mieluiten mustan silkkineuleen kanssa, kashmirvillatakkia odotellessa. Myönnän kyllä, että tuossa valkoisten farkkujen ja mustan neuleen yhdistelmässä on sitä jotain: kaikessa yksinkertaisuudessaan mainio yhdistelmä. Minulla olisi vähän musta-valkoista polka dot sifonkia laatikossa - jos sittenkin jaksaisin sotkea ja siivota ja tehdä farkkujen pariksi topin...

Mökillä tein yhden vaatelöydönkin. Muistan, että kävimme Pariisissa, kun olin 7-vuotias. Äitini osti sieltä silloin kietaisuhameen, jota voi kieputella itsensä ympärille miten tahtoo. Nämä nyt trendikkäiksi luonnehditut "yhdellä vaatekappaleella useita lookeja" -vaatteet eivät siis ole ihan uusi keksintö. Tuo hame on lähes käyttämätön. Mitä nyt leikeissäni joskus mukana ollut.