mökkeilyä ja asuntoshoppailua
Ex tempore -jutut ovat aivan parhaita. Joskus vain välttämättömiä.
Kuten päättää lähteä mökille kaksi tuntia ennen junan pillin vihellystä. Niin tein viikko sitten. Saatuani kauppakirjan allekirjoitettua. Mitä kaupungissakaan olisin tehnyt? Pakkaillut ja miettinyt pääni puhki, että mistä uusi asunto...
Kaipasin niin laiturinnokkaan. Halusin vielä kerran upottaa jalkani viileään veteen laiturilta. Ja juosta uimaan saunasta. Mökkeily mustikoineen, auringonlaskuineen ja metsän tuoksuineen teki hyvää. Ainakin se auttoi tekemään yhden tärkeän päätöksen.
Onneksi on faksit ja meilit. Tarjouksen asunnosta, jota kävin vasta viikko sitten katsomassa, faksasin kirkolla käydessäni ja se meni läpi. Eli minulla on nyt uusi asunto. Pääsen vielä muuttamaan heti elokuussa. Ei tarvitse etsiä väliaikaista asuntoa. Mikä helpotus!!! Kumpa tästä tulisi minulle koti...
Joku sanoisi, että kylläpä kovin vähän aikaa etsin ja katselin. Ehkä niin. Mutta ajattelen, että melkein asunnosta kuin asunnosta saa kivan, kunhan se on kivalla paikalla. Ympäristöään ei voi muuttaa, mutta asunnon sisustusta hyvinkin.
Mökille oli rantautunut monen monta sisustuslehtiä eri vuosilta. Ne olivat viikonlopun kovassa käytössä. Sen minkä mustikoiden siivoukselta ehdin.
Kanttarellimetsään tuli tietysti mentyä ilman koria. Onneksi oli helmaa, millä kantaa...
Kommentit
Että ihanaa. Voimia pakkailuun ja muuhun säätöön. Tulen mielelläni avuksi, jos jotenkin voin.
Palataan!
Ehkä eniten ihastuin siihen metsäpolkuun. Vaikka pahaa pelkään, että räntäsateen yllättäessä vierestä lähtevä bussi saa minut matkustajakseen. Ja se leikkipuisto. Myönnän miettineeni mahdollisia pikkuvieraitani sitä katsellessani. Se on toinen niistä puistoista, johon mummin kanssa käveltiin. Hassua, että muistan nuo puistot, mutta puistoreissut kotona eivät ole niin kirkkaana mielessä.
Olen innoissani, en millään malttaisi. Ja apua mielelläni pyydän, kun tarvitsen. Voi olla, että ihan piankin lähetän kyselyä kierrättämisestä, että mihin mikäkin... :)