Kenkäfriikin kenkäblogi osa I

"Jouduin" käymään tänään Ziossa. Esittelin liikkeen asiakkaalleni. Naisille, jotka eivät ole kenkäfriikkejä, mutta haluavat kivoja, hyviä, hyvännäköisiä ja mukavia kenkiä, liikehän on kuin taivas. Meille kengille sydämensä menettäneille se on osa paratiisia.

Siellä ne vieläkin hyllyssä minulle hymyilivät. (Kuvassa taittuvat enemmän hopeaan kuin luonnossa).

Kotiuduttuani päätin kartoittaa beige-toffee-cappucino-pronssi-kulta -kenkien varastoni. Taitaa käydä niin, että yhtäkään rationaalista tai tarvepohjaista syytä en tule keksimään, miksi minun pitäisi ko. kengät saada. Etsiessäni kenkiä kaapeistani ja niitä kuvatessani, huomasin lähes kaikilla olevan oma stoorinsa.

Nämä pronssiset hankin tuon jalkapöydän kaarta korostavan muodon vuoksi. Ovat parin talven takaa, Dumondin mallistosta. Taisin ostaa parit kengät kerralla. Niitä toisia - jotkut mustat (?) - menin ostamaan. Näitä en vain voinut jättää hyllyyn. :)

Nudenväriset kiilakorkoiset ovat Nina's -liikkeestä. Nekin ovat jo monta kesää palvelleet. Silloin ajattelin, että haluan ostaa Nina'silta jotain, mutta minulla ei ole varaa MiuMiuhun tai muuhun. Nämä olivat edulliset, ash -merkkiset. Huomasin, että myös asos.com:sta merkin kenkiä löytyy. En ole koskaan ollut vakuuttunut kiilakorosta. Mutta nämä ovat mukavat. Rakastan efektiä, jonka nuden/beigenväriset kengät säärelle luovat: kuin ei olisi kenkää jalassa ollenkaan.

Beiget Lea Foscatit ovat olleet monta kesää lempikenkäni. Ne ovat La Fiammasta. Olin vielä entisessä työssäni kun ne hankin. Jalassa ne ovat kuin tanssikengät. Raukat ovat tosin vähän jo kärsineet. Monet sateetkin ovat saaneet kestää, vaikka on nahkapohja ja kaikki. Muistan kerran kävelleeni Tapiolan Stockmannilla nämä jalassa, kun eräs vanha rouva pysäytti minut, koska halusi kehua upeita kenkiäni... :)

Nämä ihanat "dimangisandaalit" ovat ensimmäisen puvustustyöni satoa: The Crashin Ponyride -musavideon kuvauksiin hankitut. En saanut tuottajalta kenkäbudjettia, mutta suunnitelmista päättelin, että naispäähenkilön kengät näkyisivät erityisesti hänen astuessa ulos autostaan. Halusin, että ne kengät, jotka mahdollisesti näkyvät ovat puhuttelevat - ja upeat. Ajattelin kai myös, että kengistä tulee tavaramerkkini: niistä homma ei ainakaan jäisi kiinni. Ostin näitä sandaaleja lopulta kahdet: kuvauksiin ja itselleni toiset. Muistaakseni meikkaaja lunasti ne videossa käytetyt...

Sudenkorento-puukengät ovat Barcelonasta. Kävin siellä hyvän ystäväni kanssa jäätyäni juuri pois edellisestä työstäni. Mennessämme ensimmäiseen putiikkiin loimme säännön, että "aina täytyy ostaa heti, jos jotain löytää". Sittemmin taisimme luoda tälle säännölle vain erilaisia rajoituksia, kuten "jos mekko maksaa 200e, saa hetken miettiä". Ehkä tajusimme itsekin, että shoppailumme oli vaarassa karata käsistä. Tuona kesänä puukengät ja kaikki perhoskuviot olivat in. Myönnän, että kengät eivät ole kovin mukavat. Tai oikeastaan eniten pelkään nilkkojeni puolesta, kun kengät eivät jousta yhtään.

Alla olevat Voguen kengät ovat samalta matkalta... ovat kovin matalat nykyiseen makuuni. :)Yksi shoppailurajoituksistamme taisi muuten olla, että "samasta kenkäliikkeestä saa ostaa vain yhdet kengät". Myöhemmin se tarkentui vielä: "vain yhdet kengät per kenkäliikeketju."

P.S. Nostan hattua kaikille bloggaajille, jotka kuvaavat päivän asuja peilin kautta tai itselaukaisimen avulla. Ei ole ihan helppoa...