sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Arjen sulostuttajat

Yksi elämänfilosofiani on etsiä nautintoa ja iloa pienistä hetkistä ja asioista, tavaroista ja tapahtumista arjen keskellä.

Minulle miljööllä, ympäristöllä on suuri merkitys sille, kuinka hyvin viihdyn, osaan rentoutua ja nauttia. Kuva on Milanosta vuoden takaa, eräästä kahvilasta, josta tuli suosikkejani tuon olohuonemaisen sisustuksen takia.

Yksi parhaista tavoista nauttia on pysähtyä keskellä päivää johonkin ihanaan kahvilaan lounaalle tai vain kahvikupposelle. Kuva on syyskuulta, jolloin aurinko vielä lämmitti ihanasti. Tänään olen kaivannut aurinkoa ja lämpöä paljon....

Joskus ne voivat olla hyvinkin omituisia. Useimmiten ne helpottavat elämää, kuten astianpesukone, jonka ansiosta keittiö putsautuu hetkessä (muistan vielä liiankin hyvin ajan, kun en sellaista omistanut ja siksi iloitsen viikottain siitä, että sellainen nyt on ja se vielä toimii hyvin). Tai raastinrauta, jolla saan valkosipulit hienonnettua aivan pieneksi ilman sitä hankalasti pestävää valkosipulinpuristinta. Tai Clas Ohlsonilta bongaamani mikrokuituliinat, joilla kylppärin saa kiiltäväksi ihan hetkessä.

Sitten on myös niitä arjen sulostuttajia, puhtaasti iloa ja nautintoa tuottavia. Ne eivät välttämättä ole käteviä, mutta sitäkin ihanampia. Ilmankin tulisi toimeen, mutta minua ei haittaa, että ne kuuluvat elämääni.


Kuten tuo "kahvimuki", josta aamulatte maistuu erityisen hyvältä. Seuraava mukikoko olisi sitten varmaankin ämpäri. ;) Kädessä tuo tuntuu hyvältä, vaikka onkin iso ja ulkonäöltään kolho. Pari tuollaista kun aamulla juo, herää varmasti.


Nautin myös sormikkaista, joilla voi käyttää kosketusnäyttöistä puhelinta. Hyvästi siis palelevat sormet, kun tekstiviestiä näpytän tai nettiä puhelimellani näin talvisaikaan selailen...( ja ystävilleni kiitos lahjasta!) Pointtina ovat nuo harmaat sormenpäät, joissa on käytetty eri lankaa kuin muuten sormikkaissa.


Ompelunurkkaus - varsinkin nyt, kun sen toimivuutta olen taas saanut parannettua - on yksi jokapäiväisistä nautinnoistani. Korien maalaaminen valkoiseksi raikasti ja kevensi nurkkauksen ilmettä. Nyt se ei tunnu niin pieneltä ja ahtaalta. Edelleen parasta kuitenkin on, ettei koneita tarvitse aina pakata pois, kun hommat lopetan. Vastaavasti ne - Fru Husqvarna ja Mme Bernina - odottavat aina valmiina toimimaan, kun tarvitsen. Olenko muuten jo esitellyt uuden säilytysjärjestelmäni: lasipurkit ja -maljakot napeille, vetoketjuille ja ompelulangoille?

Ei kommentteja: