maanantai 6. joulukuuta 2010

Muodin huipulla - päivä kaksi ja vähän kolmatta

10.47 - nyt on aika todellisen muotoilun. Yleensä teen aina muotoiltavat ensin lakanakankaasta. Nyt siihen ei ole aikaa. Ja materiaalina on mikäs muu kuin silkkisifonki, joka Suomessa maksaa sen verran, että olisi parempi, jos nyt mikään ei menisi pieleen. Plus, että on sunnuntai ja kangasta ei saa mistään enää lisää.Toisaalta rakastan silkkiä niin paljon, että materiaali yksistään inspiroi ja saa yrittämään enemmän kuin parhaani.



11.44 - ulkona on muuten kaunista ja panikointi ei kannata. Ihmettelenkin, miten näin rauhallisin mielin pystyn työskentelemään.

12.41 - etuosan malli alkaa muotoitumaan. Ajattelin ehdottaa, että tuohon keskisaumaan laittaisimme jonkinlaisen paljettinauhan peittämään ei aivan täydellistä saumaa. Kun kerran joka tapauksessa joudun sinne vetoketjunhakumatkalle.  Seuraavaksi selkäosan kimppuun. En vain uskalla, ennen kuin tuo eilinen aikaansaannos on sovitettu. Taidan siis juoda hetken kahvia...



13.15 - ensimmäinen sovitus tehty. Vähän täytyy vielä korsettia kiristää. Mutta muuten näytti oikein hyvältä. Taidettiin molemmat huokaista helpotuksesta. Minä ja puvun tuleva kantaja.

14.01 - ai niin, musikkia. Robbie Williams, please, entertain me!

15.36 - Drapeeraukset harsittu paikoilleen. Aika lähteä hakemaan vetoketjua.

18.38 - vetoketju haettu, vaikein kohta eli yläosan sivusaumat ommeltu. Reilu tunti seuraavaan sovitukseen. Voimme kun voimmekin katsoa helman pituuden. (Parempi olisi, toista mahdollisuutta ei nimittäin tule). Ja minä ehkä olen valmis tämän vuorokauden puolella...

21.38 - ei ole parempaa motivaattoria - ja kiitosta - kuin hänen, jolle puku on tehty, ilosta kiiltävät silmät ja se lausahdus "saanko jättää tämän heti päälle". Nyt jaksaa vaikka koko yön, jos tarvis. Enää vetoketju, vuori ja helmat. Niitä riittää. Yhteensä n. 10 metriä. Jos kiinnittäisin ne käsin, veikkaisin, että aikaa kuluisi 4-5h. Onneksi iltapukuihin yleensä kiinnitetään helma koneella. Jotta kestää. Taisi arvioni valmistumisesta tämän vuorokauden puolella olla kuitenkin vähän turhan aikainen ja optimistinen.



0.12 - vielä pitäisi jaksaa helmat ainakin leikata. Muuten aamulla tulee yksinkertaisesti liian kiire. Väsymyksen huomaa: purkamisen tarve kasvaa. Ja kaikki parhaat ratkoja-ystäväni ovat kadonneet tähän kaaokseen. Yritän ajatella positiivisesti: enää helma. Taidan vain leikata ne valmiiksi ja ommella vasta aamulla muutaman tunnin unien jälkeen.


1.22 - melkein valmis... aamuksi jää helmojen huolittelu,laskoksien viimeistely, vuorin alareunan kiinnitys ja loppusilitys, johon kannattanee varata aikaa. Se valmistuu sittenkin. Hyvää yötä.

Ei kommentteja: