torstai 30. tammikuuta 2014

Se on ohi - putkiremontti!

Lempilenkkimaisemia viimeisen 2,5kk aikana

Putkiremontti. Aika monen suomalaisen riesana näinä vuosina. Minulla pian onnellisesti ohi. Niin uskaltanen jo sanoa (vaikka ei kyllä pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa). Astianpesukoneletkuhankintoja lukuun ottamatta projekti on kaikin puolin sujunut paremmin kuin loistavasti. Tosin mitään epäilystä ei ollutkaan ensimmäisen kerran rakennusliikkeen edustajan tavattuani. Silti, aika uskomatonta, että putkiremontti voi mennä läpi aikataulussaan ilman suurempia lisämurheita. Kun niitä stooreja on jos jonkinmoisia. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu: hyvä Consti!!!!

Karulta näytti vielä kun vasta vesieristykset oli tehty...

Mikä heistä teki niin hyviä: heillä oli kokonaisvastuu urakasta, myös sen suunnittelusta. Ei ollut halvin vaihtoehto, mutta ei käsittääkseni myöskään kallein. Jaksoivat kahteen otteeseen tavata meitä asukkaita ja käydä läpi lähes ruuvitasolla, mitä tapahtuu. Ja vihjasivat heti: sakko myöhästymisestä on niin suuri, että niin ei tule tapahtumaan. Mieluummin laittoivat aikatauluun suosiolla hieman väljyyttä.Nämä rakennusmiehet tuntuivat olevan aina töissä. He availevat ovia (tekee aina vaikutuksen ladyihmiseen) ja jokainen tervehtii. Niin ja he vastaavat kysymyksiin. Jopa pihalla, jossa useinkin törmää työmaavastaavaan. Häneltä on aina voinut kysyä. Tänään viimeksi vihjasin ohi kulkiessani, että minulla taitaa olla astianpesukoneongelma. Hän tiesi heti, mistä on kyse. Kertoi, mitä pitää tehdä. Ilolla toimitan heille parit putkenpätkät heti huomenissa.

Onneksi on Ikea-kassit

Nämä 2,5 kk joita en ole voinut viettää rakkaassa kodissani, olen ollut toisaalla Helsingissä evakossa. Asunto on siisti ja hyvällä paikalla. Mutta tämän täällä vietetyn ajan jälkeen minun on myönnettävä: olen edelleen aivan pihkassa siihen omaan kotiini ja toisaalta, olen täysin miljöö-ihminen. Ympäristö, missä vietän aikani vaikuttaa mielialaani, aloitekykyyni ja kaikkeen muuhunkin. Niin kuin yritin etukäteen psyykata itseäni loistavilla juoksumaastoilla ja mielikuvalla "muutosta ulkomaille". Mutta ei. Tämä Helsingissä matkaaminen ei vain vedä vertoja Pariisin 9. kaupunginosalle, vaikka kuinka yrittäisin. :) Vaikka kaikki on jopa paljon paremmin. Paitsi, että tuoreita hedelmiä ja kasviksia ei saa kulmakaupasta ja isosta palasesta vuohenjuustoakin pitää maksaa paljon paljon enemmän. Niin ja metroverkosto uupuu. Kuinka tänne ei ole tajuttu rakentaa sitä metroa? :)

Tämä minua odottaa...
Ihan pian, vain muutaman yön päästä, minua odottaa oma koti, uusi kylpyhuone, oma ihanan nukuttava sänky - ja ihan parhaat lenkkimaisemat. Sydän.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jee!
En liikuttunut paljon kehutusta Imagessa olevasta Pulkkisen kirjoituksestakaan yhtä paljon kuin tästä. Mistähän se minussa kertoo?
Ihanaa, että pääset/sit rempattuun kotiin.
-juulia-

Maarit kirjoitti...

Juulia, olisikohan ennakointia vai muistelua vai molempia? :) Mutta kiitos. Ihana oli tulla ja on ihanaa olla, vaikka vielä pieniä probleemia onkin ratkaistavana...:)