Ihana Pariisi
Pariisi oli juuri niin ihana kun toivoin ja odotin. Paluu arkeen, joka on siis tapahtunut jo viikko sitten, on ollut vain liian vauhdikas. Mieleeni tallettamani kuvat ja fiilikset tuosta ihanasta kaupungista kuitenkin kannattelevat vielä pitkään.
Jotain fiiliksestäni kertoo se, että minulla ei juuri ole kuvia matkaltani. Halusin mieluummin aistia kaikkea aitona, tallettaa hetkiä ja kuvia mieleeni. Oikeampi syy lienee se, että en halunnut raahata mukanani koko päivää isoa käsilaukkua, johon kamera olisi mahtunut. Minusta ulkomailla on mukaava se, että voin pukeutua juuri niin leidimäisesti kuin haluan, eikä kukaan ihmettele. Ja jos Pariisin kaltaisessa kaupungissa muotiviikkojen aikaan saa myös naisilta kunnioittavia ja ihailevia katseita, voi ajatella onnistuneensa. Olemaan tyylikäs leidi.
Yhden päivän kiertelin pikkuliikkeitä Saint German des Presin alueella. Yritin keksiä, miksi joihinkin liikkeisiin halusin astua sisään, toisiin en. Näinkin paljon ihania liikkeitä: aikaa kului n.6-7h ja sain siinä ajassa koluttua vain n. puolentoista neliökilometrin kokoisen alueen. Miksi minusta tuntuu siltä, että Pariisiin on vielä mentävä uudestaan? ;)
Pariisissa rakastan sitä, että koskaan ei voi tietää, millainen tunnelma kulman takaa löytyy. Huippudesign-liikkeiden jälkeen saattaa olla rivissä kirjakauppoja, ravintoloita - tai astialiikkeitä. Jos yksi katu on hyvin hiljainen ja autio, heti seuraava saattaa olla jo "täynnä". Ihan kuin ihmiset ilmestyisivät sinne tyhjästä ja katoasivat yhtä nopeasti.
Suosikkikulmikseni muodostuivat Rue Bonaparten ja Rue de Four:n kulmat. Sieltä löytyi monia pieniä liikkeitä, joissa myytiin kohtuuhintaisia vaatteita. Niitä reunustivat Max Maran, Tara Jarmonin ja Emporio Armanin aina yhtä hengästyttävät ihanuudet - ja Pennyblackin oma liike. Ko. brandia myy Helsingissä Piucca. Tähän asti olen ollut siinä uskossa, että tuo Max Mara -konserniin kuuluva brandi olisi myynnissä vain multibrand-liikkeissä. Kokonainen kauppa täynnä tuota täydellisesti minun tyyliäni kuvaavan brandin vaatteita meinasi laittaa pään pyörälle.
Toinen kokonainen päiväni kului kangaskauppoja ihaillessa. Haute Couture -kankaita myyvä pieni liike, 5 kerroksinen kangastavaratalo, pelkästään 1-3m paloja myyvä liike ja monta muuta. Kaikki vieri vieressä Sacré-Coeurin alapuolella. Nappeja ja nauhoja muiden pientarvikkeiden lisäksi myyvä liikekin oli meidän perusalepan kokoinen... Mukaan tarttui pari palaa silkkiviskoosia ja tuolta Haute Couture-liikkeestä brodeerattua tylliä. Näistä kuullaan ehkä vielä myöhemminkin. :)
Chanelin liikkeeseen asti en ehtinyt, sillä aikaa piti jättää myös samppanjan maisteluun Pariisin taivaan alla, auringon lämmittäessä ja herättäessä kevään kaipuun sellaisiin mittoihin, etten osaa edes kuvailla.... Lumi, mene jo pois.
Jotain fiiliksestäni kertoo se, että minulla ei juuri ole kuvia matkaltani. Halusin mieluummin aistia kaikkea aitona, tallettaa hetkiä ja kuvia mieleeni. Oikeampi syy lienee se, että en halunnut raahata mukanani koko päivää isoa käsilaukkua, johon kamera olisi mahtunut. Minusta ulkomailla on mukaava se, että voin pukeutua juuri niin leidimäisesti kuin haluan, eikä kukaan ihmettele. Ja jos Pariisin kaltaisessa kaupungissa muotiviikkojen aikaan saa myös naisilta kunnioittavia ja ihailevia katseita, voi ajatella onnistuneensa. Olemaan tyylikäs leidi.
Yhden päivän kiertelin pikkuliikkeitä Saint German des Presin alueella. Yritin keksiä, miksi joihinkin liikkeisiin halusin astua sisään, toisiin en. Näinkin paljon ihania liikkeitä: aikaa kului n.6-7h ja sain siinä ajassa koluttua vain n. puolentoista neliökilometrin kokoisen alueen. Miksi minusta tuntuu siltä, että Pariisiin on vielä mentävä uudestaan? ;)
Pariisissa rakastan sitä, että koskaan ei voi tietää, millainen tunnelma kulman takaa löytyy. Huippudesign-liikkeiden jälkeen saattaa olla rivissä kirjakauppoja, ravintoloita - tai astialiikkeitä. Jos yksi katu on hyvin hiljainen ja autio, heti seuraava saattaa olla jo "täynnä". Ihan kuin ihmiset ilmestyisivät sinne tyhjästä ja katoasivat yhtä nopeasti.
Suosikkikulmikseni muodostuivat Rue Bonaparten ja Rue de Four:n kulmat. Sieltä löytyi monia pieniä liikkeitä, joissa myytiin kohtuuhintaisia vaatteita. Niitä reunustivat Max Maran, Tara Jarmonin ja Emporio Armanin aina yhtä hengästyttävät ihanuudet - ja Pennyblackin oma liike. Ko. brandia myy Helsingissä Piucca. Tähän asti olen ollut siinä uskossa, että tuo Max Mara -konserniin kuuluva brandi olisi myynnissä vain multibrand-liikkeissä. Kokonainen kauppa täynnä tuota täydellisesti minun tyyliäni kuvaavan brandin vaatteita meinasi laittaa pään pyörälle.
Toinen kokonainen päiväni kului kangaskauppoja ihaillessa. Haute Couture -kankaita myyvä pieni liike, 5 kerroksinen kangastavaratalo, pelkästään 1-3m paloja myyvä liike ja monta muuta. Kaikki vieri vieressä Sacré-Coeurin alapuolella. Nappeja ja nauhoja muiden pientarvikkeiden lisäksi myyvä liikekin oli meidän perusalepan kokoinen... Mukaan tarttui pari palaa silkkiviskoosia ja tuolta Haute Couture-liikkeestä brodeerattua tylliä. Näistä kuullaan ehkä vielä myöhemminkin. :)
Chanelin liikkeeseen asti en ehtinyt, sillä aikaa piti jättää myös samppanjan maisteluun Pariisin taivaan alla, auringon lämmittäessä ja herättäessä kevään kaipuun sellaisiin mittoihin, etten osaa edes kuvailla.... Lumi, mene jo pois.
Kommentit