torstai 18. marraskuuta 2010

Vieroitusta



Työmatkastani Pariisiin on vahingossa tullut vieroitusmatka joistakin riippuvuuksistani:
  • Aamukahvista: kolme cafe lattea vaativa 'heräämiseni' on kutistunut yhteen latteen - onneksi edes siihen – johtuen erityisesti siitä, että en jaksa pestä kattilaa, jossa maidon kahviani varten lämmitän.
  • Kahvi kädessä kaupungilla kuljeskelusta: täällä ei vieläkään tunneta take away-kahvikulttuuria... Kunnes Starbucks osui kohdalleni ja pelasti päiväni. Eläköön kansainväliset ketjut ja globalismi (ainakin silloin tällöin).
  • Internetistä: niin, edelleenkään, minulla ei ole kämpässäni internetyhteyttä. Kaipaan online-mahdollisuutta erityisesti vapaa-aikana, yksin ollessa. Etenkin, kun tv:stä kuulen vain ranskaa, jota en ymmärrä (pahuksen dubbaukset). Prepaid-mokkulat puolestaan maksavat niin paljon, että datayhteys Suomen kautta tulee jopa halvemmaksi.
  • Sähköpostin lukemisesta: yleensä luen sähköpostia... jep... koko ajan. Kännykästä silloin kun en ole koneen äärellä. Taisi juuri olla ensimmäinen viikonloppu pitkään pitkään aikaan, kun en päässyt lukemaan sähköpostejani. Outoa.

Sen sijaan en ole päässyt eroon:
  • Juustoista – ei tarvinne selittää enempää? ;)
  • Hoivaamisvietistä – designerystävälläni on kaksi koiraa, jotka ovat saaneet kuukausi sitten pennun. Kuinka suloinen onkaan. Pureskelee olemattomilla hampaillaan varpaitani, kun ompelen, innostuu kaapinoven alituksesta, menee henkäyksestäkin nurin ja rimpuilee syliin. Älkää ihmetelkö, jos Helsinki-Vantaalle saapuessani mukanani on pieni musta möykky. Toisin vanhempansa jäävät suloisuudessaan vain hyvin niukasti kakkoseksi.
  • Kännykän näpräillystä metrossa: kun en voi nyt surffailla netissä, lähettelen tekstiviestejä. Sinne ja tänne.
  • Kartanomaisten talojen ja Villojen ihailusta – päivänä eräänä sain vierailla yhdessä sellaisessa. Oih.



Joissakin asioissa olen jopa petrannut:
  • Huolitellulta näyttäminen aamulla: vaikka naiset täällä eivät pukeutumisessa ihan pärjää milanolaisille kanssasisarilleen, he ovat aina meikattuja, huoliteltuja. Tunsin itseni hyvin alastomaksi, kun lähdin yksi aamu vain vähän ripsi- ja kulmaväriä laittaneena ulos. Mutta ei haittaa, että tekee mieli laittautua edes hieman....
  • Ihanien kenkien käytön maksimointi: kun metro vie ja tuo, voi huoletta laittaa jalkaan kivan näköisiä kenkiä. Mukavuudesta viis.
  • Hymyileminen: kun sanat eivät riitä (kielitaito ei riitä), hymyllä pärjää pitkälle. Myös ”olenpahoillaniettenosaakieltännemuttahaluaisin”-katseella.



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi mikä talo!!! Muutenkin kuolaan täällä sun juttuja ja kuvia, ihania! Nauti!
Sydänhalaus! Heidi

Maarit kirjoitti...

Kiitos Heidi, I will. Täällä jotenkin osaan nauttia hetkistä, pienistä asioista. Sydänhalaus!