Kävelin eilen lapsuuden maisemissani. Oli juuri satanut, luonto tuoksui. Pysähdyin kuuntelemaan ja hengittämään sitä. Ja kuulin kuinka linnut lauloivat, kertoilivat tarinoitaan toisilleen, kokemuksiaan sateesta ja matkoiltaan. Ehkä vähän flirttailivatkin.

Minuun iski kova kaipuu asuinalueelle, jossa on paljon vehreää vihreää ja jossa todella voi kuulla, kuinka linnut juttelevat.

Jo toinen kerta viikon sisään. Kävin ystävieni luonna viikolla. Silloinkin oli juuri satanut. Tuomet kukkivat niin kauniisti, kaartuivat hiekkakujan ylle. Voikukat ravistelivat itsestään kastepisaroita.

Olen hämmentynyt ja kummissani. Niin olen vakuuttanut olevani keskusta-asuja. Rakastankin näitä vanhoja taloja. Niiden tunnelmaa ja huonekorkeutta. Onhan täällä tuo meri ja kaupungin ylläpitämää puistoa vaikka millä mitalla. Sinne täytyy kuitenkin aina erikseen lähteä. Että näkee puun ja tuntee niiden tuoksun.

Jos asuisin muualla, tarvitsisin auton. Ekologinen jalanjälkeni suurenisi entisestään. En vain enää kestä ajatusta bussissa istumisesta 40 minuuttia, että pääsee johonkin. Jos se bussi edes tulee. Jos ei ole päättänyt jäädä juuri sillä hetkellä kahville.

Katselin juuri asuntoja. Haukilahdesta, Saunalahdesta, Aurinkolahdesta... Tapanilan Loftejakin. Ne olisivat unelmani mukaisia. Valoisia ja avaria. Kaikki yhtä suurta tilaa. Saisi olla luova sisustaessaan. Mutta parveke uupuu.

Totesin, että parveke riittää... piha maksaa liikaa. Ehkä minusta ei edes olisi sen hoitajaksi. Ulkoistaisin puutarhurille tai tekisin siitä japanilaisen kivipuutarhan.

Kovin kauaksi kuitenkin täytyy mennä. Tuntuu, että ehkä näin on sittenkin ihan hyvä. Pakkaan taas kesäksi korin, joka odottaa ovenpielessä. Lähtemisen kynnys mataloituu.


Tämä kysymys on kuitenkin minulle selvästi merkityksellinen ja ajankohtainen. Hengitykseni tiivistyy pelkästä ajatuksesta. Tunnen pientä ahdistustakin. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joiden kohdalla toivoisin, että joku tulisi, ottaisi kädestäni kiinni ja veisi minut kotiin - uuteen tai vanhaan - riippuen, mikä päätös on se oikea juuri nyt.

Kommentit

Suositut tekstit